Tukea tarvitseva ja kiusaaminen

Osallistuin kesällä 2023 ISAAC konferenssiin Meksikossa. Osallistuin luentoihin, joissa puhuttiin puhetta tukevista keinoista, erilaisten keinojen käytöstä arjessa sekä kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen tukemisesta.

Luennoilla nostettiin esille ajatuksia herättäviä asioita, jotka ovat tehneet vaikutuksen minuun. Yksi ajatuksia herättävä aihe oli fyysinen hyväksikäyttö ja henkinen kiusaaminen.

Tämä aihe kosketti erityisesti siitä näkökulmasta, miten henkilö, joka tarvitsee tukea ja puhetta tukevia keinoja tulee kuulluksi sekä pystyy ja osaa puolustaa itseään. Miten hyväksikäyttöön ja kiusaamiseen opetetaan reagoimaan ja puuttumaan? Vai opetetaanko ollenkaan? Miten opetetaan ilmaisemaan omista rajoista? Vai opetetaanko ollenkaan? Miten opetetaan ilmaisemaan tilanteissa, joissa kohtaa ja kokee kiusaamista, vai opetetaanko ollenkaan?

Aihetta nostettiin erityisesti esille kahdella luennolla, jossa puhuttiin hyväksikäytön ja kiusaamisen kokemuksista ja siitä, kuinka pahoinvoinnin aiheuttajana on usein kiusatun lähellä oleva ihminen. Ei niinkään joku tuntematon, ulkopuolinen henkilö. Vaan tukea tarvitsevalle tuttu henkilö, kuten ohjaaja, opettaja, avustaja, sukulainen tai kaveri. (Luennoitsijat: Kathy Howery ja Ingeborg Thummel)

Luennoissa puhuttiin myös mielenterveyspalveluiden saamisesta silloin, kun apua tarvitseva on henkilö, joka käyttää puhetta tukevaa tai korvaavaa keinoa ilmaisuun. Onko mahdollisuus saada palveluita ja tuleeko palveluissa oikeasti kuulluksi?

Jotta voi saada apua, täytyy siitä pystyä ilmaisemaan. Jotta pystyy ilmaisemaan, täytyy siihen olla sanastoa. Sanastoa liittyen tunteisiin, mielenterveyteen, hyvinvointiin, hyväksikäyttöön. Ja pelkkä sanasto puhelaitteessa tai kansiossa ei riitä, jos ei sitä osaa hyödyntää.

Yksi pieni sana, joka olisi jokaisen tärkeää osata kommunikoida, on EI. On se sitten puhuen, osoittamalla, eleillä, laitteella tai miten hyvänsä. Tämä on tärkeää, jotta pystyy ilmaisemaan:

- EI, kun epäilyttää
- EI, kun on epävarma
- EI, kun pelottaa
- EI, kun joku tulee liian lähelle
- EI, kun kosketus on epämukavaa
- EI, kun ei halua että kosketetaan
- EI, kun kokee sanallista kiusaamista
- EI, kun kokee fyysistä kiusaamista
- EI, kun kokee hyväksikäyttöä

Mutta tietysti pelkkä EI ei riitä, jos se ei tule kuulluksi tai jos se ei tule nähdyksi.

Kommunikaatio-opetuksissa ja -ohjauksissa vahvistetaan kommunikointitaitoja sekä varmistetaan, että ilmaiseminen eri aiheisiin liittyen onnistuu puhetta tukevalla tai korvaavalla keinolla. Kommunikaatio-opetuksissa ja -ohjauksissa vahvistetaan myös sitä, että tukea tarvitsevan lähellä olevat ihmiset ymmärtävät henkilöä ja hän voi tulla kuulluksi eri toimintaympäristöissään.
 

Toivoisin vain, että kommunikaatio-opetuksia ja -ohjauksia osattaisiin hyödyntää eri ikäisten arjessa ja erilaisissa elämän tilanteissa ja muutoksissa. Ei pelkästään lasten kanssa, vaan myös nuorten, aikuisten ja ikäihmisten arjen tukena.

Kommunikaatio-ohjaaja

Henna Sillanpää